Sanotaan, että Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta, mutta oletko kuullut artesaaniruoasta? Sen parissa Raseko FoodLaboratoryssä, työskentelee kehittämisasiantuntija ja lehtori Tomi Aho. Työssään Tomi on mukana monessa yhteistyöverkostossa ja vaikuttaa myös muun muassa Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin matkailufoorumilla sekä innovatiivisten ruokaketjujen kehittämisessä.

Ruoka vei mennessään

Tomi on taustaltaan kokki ja keittiömestari, ja vuodesta 2008 alkaen myös opettaja. Ruoka, ruoanlaitto ja ruokaan liittyvä kehittäminen on ollut hänen kiinnostuksen kohteensa pienestä pitäen. ”Ruoka on loputon innostuksen ja motivaation lähde: aina voi oppia uutta ja aina tulee jotain uutta!”, hän toteaa. Erityisen mielenkiintoista Tomin mielestä on nähdä, miten vanhat menetelmät tulevat uudelleen käyttöön ja muotiin – siitä esimerkkinä vaikkapa juurileivän kasvava suosio.

Artesaaniruoassa Tomia kiinnostaa raaka-aineiden lähituottaminen, tuotteiden luonnollisuus ja se, että tuotteisiin ei käytetä mitään kemiallisesti tehtyjä aineita. Artesaaniruoalla tarkoitetaankin ainutlaatuisia tuotteita, joissa on paljon makua, jotka ovat laadukkaita, ja joilla on selkeä identiteetti. Tuotteet valmistetaan paikallisista raaka-aineista, huolella jalostaen, pienissä erissä ja usein omalla tilalla. Lähiruoka puolestaan tulee nimensä mukaisesti lähialueelta (usein maakunnasta).

Kumppanuudella artesaaniruoan puolesta

Rasekon osaksi Tomi on rakentanut Raseko FoodLaboratoryn ruotsalaisen Eldrimner-verkoston kokemuksia hyödyntäen ja varsinaissuomalaiseen tarpeeseen muokaten. FoodLaboratory on artesaani- ja lähiruoan kehittämiskeskus, joka tarjoaa muun muassa tutkintokoulutusta, seminaareja ja tuotekehityskoeajoja.

Kumppanuus FoodLaboratoryssä on itsestäänselvä osa työtä. ”FoodLaboratoryssä yhteistyö toimijoiden kanssa on ollut luontevaa, aktiivista ja helppoa. Osa opetuksista toteutetaan niin, että teoriaosuudet opiskellaan Rasekon tiloissa ja käytäntö harjoitellaan jonkun paikallisen yrityksen toimitiloissa, tai tarpeen tullen jonkun toisen oppilaitoksen tiloissa,” Tomi kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan useimmiten toimijat haluavat jakaa tietoa ja taitoa, kunhan vain kysyy ennakkoluulottomasti ja antaa mahdollisuuden.

FoodLaboratoryssä on nyt 24 opiskelijaa. Konsepti olisi valmis vietäväksi jo muillekin alueille ja miksei kansainvälisillekin areenoille. Vastaavia kehittämisen tarpeita kun varmasti on muuallakin. Rasekossa kansainvälisyyttä ovat lisänneet vierailevat opiskelijat muun muassa Espanjasta, Koreasta ja Kiinasta. Lisäksi Rasekon opiskelijat ovat tehneet vastavierailuja.

Uskalletaan keskustella enemmän

Ei ole lainkaan liioittelua sanoa, että Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta, Tomi toteaa, sillä meillä on huippuruoka-aineet käytössämme. Parasta Varsinais-Suomessa onkin ruoka. ”Meillä kasvaa kaikki – ja mitä ei vielä kasva, se kasvatetaan!” Mitä me kuitenkin tarvitsisimme Tomin arvion mukaan lisää Varsinais-Suomeen, olisi keskustelufoorumeita, ja mahdollisuuksia tavata ja ideoida yhdessä. Pientuottajat toimivat usein hyvin yksin, ja tarvitsevat tällaisia tilaisuuksia ideoiden yhteiskehittämiselle ja vertaistuelle. Tässä myös kumppanuusfoorumi toivottavasti voi toimia yhtenä koolle kutsujana.

Kysy kumppanilta:
Miten Raseko voi osaltaan edistää IPCC:n raportin esiin nostaman tarpeen kehittää elintarvikeketjua mm. hiilen sidontaa tehostamalla ja ruokahävikkiä vähentämällä?

Tomi Ahon Varsinainen kumppani! -sarjaan esiteltäväksi kutsui Paavo Kosonen Allied ICT Finlandista. Paavo halusi kysyä Tomilta Rasekon työstä Intergovernmental Panel on Climate Change IPCC:n raporttin nostoihin liittyen, ja erityisesti siitä, miten Raseko edistää elintarvikeketjujen ilmastoystävällisyyttä.

Tomin mukaan Rasekossa voidaan tehdä paljonkin: ”Paikallisten raaka-aineiden kehittäminen, alueellisten yrittäjien ja kehittäjien yhteen tuominen ja paikallisten tuotteiden hankkiminen on arjen työtä, jolla tuemme ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Kestävyys on yksi opetuksemme kulmakivistä. Mutta kehitystyömme tuottaa jatkuvasti uusia hienoja tuotteita, jotka tuovat koko raaka-aineen käyttöön – otetaan esimerkiksi mustaherukan lehdistä tehtävät sipsit, tai mikä ettei parsakaalin varren sisäosasta tehdyn soseen hyödyntäminen ja jopa 3D-tulostaminen! Uudet innovaatiot vähentävät jatkuvasti ruokahävikkiä, kun löydämme kekseliäitä ja maukkaita tapoja hyödyntää laadukkaita raaka-aineitamme ja tuotannon sivuvirtoja.”

Tomi Ahon haastattelun pohjalta tekstin toimitti Salla-Maria Lauttamäki.