Tapio Karvonen työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (MKK). Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus on merenkulkualan moniosaaja, joka palvelee koko meriklusteria. Keskus tutkii ja tuottaa uutta tietoa merenkulkualan päätöksenteon tueksi, tarjoaa ajankohtaista täydennyskoulutusta ja konferensseja merenkulkualan ammattilaisille. Tapio on mukana myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin sinisen kasvun verkoston toiminnassa.

Kumppanuus auttaa myös vaikeuksissa

Tapio on ollut kohta jo 20 vuoden ajan mukana merenkulkualan tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joita on toteutettu sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Hänen mielestään varsinaissuomalaisen kumppanuuden syntyminen on tyypillisesti sellaista, että ensin siihen menee kohtuullisesti aikaa, kun ollaan ehkä vähän epäileviäkin, mutta kun kumppanuus on syntynyt, se on myös hyvin kestävää. Tämä pätee myös merialalla, jonka näkökulmasta hän maailmaa katselee.

Varsinais-Suomessa on paljon kumppanuuksia meriklusterin eri toimijoiden kesken, koska merelliset toimialat ovat täällä edustettuina monipuolisesti ja laivanrakennuksen perinteet ovat täällä hyvin vanhat ja vahvat. Kumppanuus luo uutta, mutta siitä saadaan voimaa myös hankalina hetkinä. ”Kumppanuudet ovat olleet ratkaisevan tärkeitä myös siinä, että vaikeistakin vaiheista varsinaissuomalainen laivanrakennus on selvinnyt ja noussut taas nykyiseen erinomaiseen tilanteeseen”, Tapio painottaa.

Kumppanuus pohjautuu luottamukseen

Tapio nostaa esiin sen, että Varsinais-Suomessa on erittäin hyvin tajuttu, kuinka tärkeää on kumppanuus yritysten, kunnallisten ja maakunnallisten organisaatioiden sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kesken. Tämä eri toimijoiden kumppanuus on mahdollistanut monia yhteistyöhankkeita ja lisännyt alueen meriklusterin kilpailukykyä.

Kansainväliset hankkeet ovat puolestaan lisänneet huimasti tietoa meriklustereista muissa maissa niin Itämeren alueella kuin muuallakin Euroopassa. Niiden kautta on tullut paljon hankekumppaneita, joista osan kanssa on jo toteutettu useampiakin hankkeita yhdessä.

Kumppanuus voi ilmentyä monella eri tasolla: liiketoimintasuhteena, t&k -yhteistyönä tai yhteisten intressien edistämisenä. Kumppanuus muuttaa myös muotoaan tilanteiden vaihtuessa ja hyvään kumppanuuteen liittyykin oleellisesti joustavuus. Pohdittaessa toimivan kumppanuuden keskeisintä elementtiä Tapio kiteyttää sen seuraavasti: ”Mutta kaikkein tärkeintä kumppanuudessa on luottamus.”

Tekemisen meininki vie eteenpäin

Tapio työskentelee pääasiassa meriklusterin parissa, mutta hänen mielestään olennaista on toimialasta riippumatta, että varsinaissuomalaiset toimijat tekevät enemmän yhteistyötä. Kumppanuuksia tarvitaan yhä enemmän liiketoimintamallien muuttuessa. Varsinais-Suomessa on menossa nyt erittäin innostava tekemisen hyvä meininki etenkin meri- ja autoteollisuudessa, mikä heijastuu moniin muihin toimialoihin ja koko maakuntaan. ”Hyvällä yhteistyöllä on ollut iso merkitys tämän menestyksen aikaansaamisessa”, Tapio kiteyttää.

Tutkimus tukee päätöksentekoa

Erityisen motivoivaa Tapion työssä on se, että hän pystyy tutkimuksissaan tuomaan esille sellaisia tietoja, joita voidaan hyödyntää meriklusteria koskevassa päätöksenteossa niin alueellisella kuin kansallisella tasolla. Tutkimuksen tärkeänä tehtävänä on tuottaa riippumatonta tietoa päätöksenteon tueksi. Tapion tausta yhteiskuntatieteilijänä näkyy myös hänen asenteessaan: ”Koen tämän yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja toimimisen eräänlaisena tiedonvälittäjänä yritysmaailman ja päättäjien välillä minulle läheiseksi.” Hänelle tärkeää on päästä varsin usein ulos työhuoneestaan tapaamaan meriklusterin yritysten ja muiden organisaatioiden ihmisiä ja verkostoitumaan sekä kertomaan tutkimusten tuloksista erilaisissa tilaisuuksissa.

Myös alueellisen meriklusterin merkityksen esille tuonnissa ja tunnettuuden lisäämisessä yhteistyö varsinaissuomalaisten toimijoiden kesken on tuottanut tuloksia. Yhtenä esimerkkinä tästä on Turun telakan vaikuttavuustutkimus, joka tehtiin yhteistyönä Meyer Turku Oy:n, Turun kaupungin ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen kesken. Se toi arvokasta tietoa telakan vaikutusten laajuudesta niin taloudellisesti kuin maantieteellisesti ja sitä on voitu hyödyntää Varsinais-Suomen ulkopuolella, kun on tuotu esille telakan merkitystä koko Suomen kannalta.

Meri kuuluu myös vapaa-aikaan

Tapio on asunut koko ikänsä Turussa, eikä hän oikein voisi kuvitellakaan asuvansa jossain muualla. Varsinais-Suomi on hänelle monella tavalla rakas. Meri on sekä luontonsa että laivojensa puolesta Tapiolle tärkein elementti, saaristoluonto on upeinta mitä Suomesta löytyy. ”Olen harrastanut laivojen valokuvaamista lapsesta saakka, joten suuntaan kameran kanssa usein laivaväylien varrelle”, Tapio toteaa.

Tapio Karvosen haastattelun pohjalta tekstin toimitti Petteri Partanen.

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.