Turun ammattikorkeakoulu on 10 000 osaajan yhteisö, jossa voi opiskella tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden ja hallinnon sekä kulttuurialan tutkintoja. Ammattikorkeakoulun vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä työskentelevä hankeasiantuntija Jussi Laaksonlaita koordinoi lounaisrannikon vesialan yhteistyöverkoston (Loura) toimintaa vuonna 2019 ja on osallistunut myös kumppanuusfoorumin ympäristöverkostojen yhteistyön kehittämiseen. Hän työskentelee ammattikorkeakoululla vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä TKI-hankkeissa.

Vaikuttava työ luonnon ja ympäristön hyväksi motivoi

Varsinaissuomalainen kumppanuus on Jussin kokemusten mukaan mutkatonta, sujuvaa ja tavoitteellista. ”Täällä on hyvä tekemisen meininki!”, hän sanoo. Kumppanuuden kautta syntyvä tiedonvaihto ja yhteistyö avaavat uusia mahdollisuuksia ja lisäävät usein työn vaikuttavuutta, mikä on erityisesti Jussin alalla tärkeää ja tulisikin hänen mielestään aina olla tavoitteena.

Jussia motivoi työ, joka on luonnon ja ympäristön kannalta merkityksellistä, oli sitten kyse Itämeren suojelusta tai ratkaisujen kehittämisestä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin: ”On hienoa ajatella, että omilla teoilla ja työllä voi olla mukana parantamassa esimerkiksi Itämeren tilaa tai olla vaikuttamassa eliöiden suojeluun ja säilymiseen tuleville sukupolville.”

Varsinais-Suomessa Jussin mielestä parasta on ehdottomasti meri ja saaristo. Hän on kotoisin sisämaasta, mutta on asunut Turun seudulla ja saaristossa jo reilut 10 vuotta, eikä voisi kuvitella asuvansa enää muualla Suomessa. ”Saaristo ja saaristoluonnon monimuotoisuus jaksavat aina sykähdyttää. Välillä tuntuu, että paikalliset Varsinais-Suomessa unohtavat, kuinka maailmanlaajuisestikin uniikki alue lounaissaaristo on ja kuinka tärkeää sen luontoa ja kulttuuriperintöä on vaalia”, hän toteaa.

Kumppanuus tuo pitkäjänteisyyttä hanketyöhön

Toimivat yhteistyöverkostot tuovat pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta aloille, joilla työtä tehdään pääasiallisesti hankkeissa, jotka kestävät muutaman vuoden tai jopa lyhyemmän ajan. Jussi kertoo, että näin on myös pitkälti projektiluonteisella vesi- ja ympäristöalalla. Jos tähän lisätään vielä toimialan pienuus, kuten vesialalla, on erityisen tärkeää, että toimijat tuntevat toisensa ja pysyvät ajan tasalla siitä mitä muut tekevät, myös projektien välillä. Tässä verkostojen rooli on lyömätön.

Loura-vesiverkoston toiminta on tuonut yhteen alueen korkeakouluja ja muita tutkimusorganisaatioita kuntatoimijoiden ja yritysten kanssa. ”Verkoston toiminta on parantanut merkittävästi tiedonvaihtoa, luonut uutta tutkimus- ja kehitystoimintaa ja edistänyt alueen vesialan kansainvälistymistä. Vesiverkosto on hyvä esimerkki siitä, että kumppanuus kannattaa”, Jussi sanoo.

Saman alan toimijoiden välinen kumppanuustyö on tärkeää, mutta jatkossa Jussi haluaisi vahvistaa myös monialaista yhteistyötä ja vuoropuhelua: uuden luominen ja asioiden kehittyminen vaatii usein eri alojen osaajien yhteistyötä ja tiedon yhteen saattamista. Tähän tähtää myös kumppanuusfoorumin verkostoja kokoava tiedottaminen ja toiminta.

Jussi Laaksonlaidan haastattelun pohjalta tekstin toimitti Salla-Maria Lauttamäki.

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.