Kumppanuusfoorumi 2019: Ilmastoratkaisujen maakunta syntyy tiedosta, ajasta ja yhteistyöstä

Toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta – sellainen on Varsinais-Suomen tavoite maakuntastrategian 2018-2021 mukaan olla. Monet maakunnan kunnista ja muista toimijoista suhtautuvat haasteeseen kunnianhimoisesti, mutta töitä on vielä paljon edessä. Keskiviikkona 23.10.2019 järjestetty Ilmastoratkaisujen maakunta -seminaari tarjosi tietoa tehdyistä ja mahdollisista ratkaisuista tiedon, yritystoiminnan ja sidosryhmätyön kautta, ja kannusti näin maakunnan verkostoja jatkamaan hyvää työtä. Seminaari oli Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin, eli Varsinais-Suomen maakuntaohjelmatyön verkostojen vuoden päätapahtuma.

Ilmastoratkaisujen maakunta -seminaari houkutteli paikalle yli sata varsinaissuomalaista toimijaa.

Ilmastonmuutos koskettaa jokaista

Tilaisuuden osallistujat johdateltiin aiheeseen nuoren, viranomaisen ja asukkaan näkökulmista. Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun käynyt ja Pöytyän nuorisovaltuuston jäsen Ada Nyman (kuvassa, yllä) sai yli satapäisen yleisön täyden huomion kertoessaan nuorten huolesta liittyen maapallon tulevaisuuteen. Hän muistutti, että välinpitämättömyys tätä huolta ja viestiä kohtaan voi ruokkia alhaista äänestysintoa myös laajemmin: jos nuorille syntyy kokemus, ettei heillä ole väliä, ei esimerkeiksi vaaleissa ole innokkuutta äänestää.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies ja Ilmastoviisas Salo -asukasryhmän aktiivi Teemu Lehtinen jakoivat tarpeen nuorten ja asukkaiden osallistumisen mahdollistamisesta ja monitasoisen keskustelun jatkamisesta. Tarvitaan toisaalta toimijoita, jotka voivat koordinoida yhteistyötä esimerkiksi maakunnassa, toisaalta yhteisöjä, jotka tarttuvat toimeen ja lopulta meitä jokaista yksittäisten tekojen tekijöinä. Tarvitaan esimerkkejä ja viestintää siitä, mitä on tehty ja tehdään.

 

Suomen ympäristökeskuksen Ari Nissinen haastoi rohkeisiin kokeiluihin.

Tietoa ilman vastakkainasetteluja

Tilaisuuden ensimmäinen osio tarkasteli ilmastonmuutostyötä tiedon ja vaikuttamisen kautta. Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen suuntasi katseen kotitalouksiin ja niiden kulutusvalintoihin. Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen kertoi Naantalin ympäristövastuullisuutta vahvistavista valinnoista vuoden 2022 asuntomessuilla ja laajemmin energiakysymyksissä. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio vei osallistujat takaisin koteihin ja taloyhtiöiden vastuullisuraportointiin, ja kuntayhtymän johtaja Ilkka Harkkila Ammattiopisto Liviasta kertoi ilmastonmuutosasioiden huomioimisesta esimerkiksi metsänhoidon opetuksessa.

Osion jälkeisessä keskustelussa pohdittiin tiedon tuottajien ja välittäjien informaatio-ohjauksen mahdollisuuksia. Kun kyse on vapaaehtoisista ratkaisuista ja organisaatioiden valinnoista, on aidosti vertailtavan ja puolueettoman tiedon saatavuudella ja esiin nostamisella merkittävä rooli. Tiedon lisäksi tarvitaan rauhallista keskustelua eri näkökulmista ilman polarisaatiota tai vastakkainasettelua. Tässä meillä kaikilla on tehtävää. Kulutuksen pitäisi suuntautua mahdollisimman vähäpäästöisiin tavaroihin ja palveluihin – voisimmeko tuoda valintojamme paremmin esiin? Pohdittiin myös, voisimmeko suhtautua tietoon avoimemmin ja olla kokeilunhaluisempia: kokeilla vaikkapa kasviproteiinia tai kulkea puku päällä joukkoliikenteessä töihin.

Sampo Seppänen Suomen Yrittäjistä kertoi yrittäjien roolista ja valinnoista ilmastonmuutostyössä.

Markkinat vastaavat ilmastopolitiikkaan

Tilaisuuden toisessa osiossa siirryttiin yritysmaailmaan ja siihen liittyviin innovaatioihin. Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen johdatteli kuulijat pk-yritysten rooliin ja mahdollisuuksiin hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Toimitusjohtaja Petri Onikki Lounavoima Oy:stä esitteli Salon ekovoimalaitosprojektia ja tavoitteita jätteiden materiaalikierron ja energiantuotannon kokonaisratkaisuna. Hesburgerin viestintäpäällikkö Heini Santos puolestaan kertoi ratkaisuista, joita ravintolapuolen yrityksellä on käsissään.

Osion jälkeisessä keskustelussa pohdittiin yritysten roolia monesta näkökulmasta. Ensinnäkin todettiin, että suomalaisilla yrityksillä ja Suomella on mahdollisuus olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutostyössä, kun toimimme yhdessä ja viemme globaalistikin hyviä ratkaisujamme ja osaamistamme eteenpäin. Yritykset kuitenkin tarvitsevat tukea kehitystyöhön ja vienninedistämiseen. Tähän on mahdollisuuksia muun muassa julkisten hankintojen ympäristökriteerien kehittämisen kautta, mutta myös suuret yritykset voivat olla merkittävässä roolissa pienempien tukena. Innovaatioiden ja uusien teknologioiden kehittäminen vaatii myös jatkuvia panostuksia koulutukseen. Lisäksi todettiin, että ilmastopolitiikka muokkaa kuluttajia, markkinoita ja työntekijöitä: vaadimme yrityksiltä enemmän asiakkaina, mutta haluamme myös olla töissä sellaisella työnantajalla, jonka valinnoista olemme ylpeitä.

Juha Kaskinen, Miika Meretoja ja Leena Kela keskustelivat vastuullisuudesta Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskisen johdolla.

Vastuullisuuteen tarvitaan muutoksen ajureita

Seminaarin kolmas osio pureutui vastuullisuuteen ja kompensaatioihin. Johtaja Juha Kaskinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuslaitokselta puhui sosiaalisista rakenteista ja kompleksisesta maailmasta ilmastonmuutostyön hidasteina: siitä miten erilaiset yhteiskunnan regiimit muuttuvat hitaasti. Toiminnanjohtaja Leena Kela Koneen Säätiön Saaren kartanosta puhui ekologisesti kestävästä residenssitoiminnasta ja siitä, miten taide ja taiteilijat voivat olla mukana luomassa ympäristöä, jossa ajatukset muuttuvat. Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretoja puolestaan puhui hiilinieluista ja kaupungin metsäsuunnitelmasta.

Osion päättäneessä keskustelussa keskusteltiin vastuullisuudesta ja muutoksen ajureista mm. tieteen aseman kautta. Tieteen roolia haastetaan sillä, että tieteen määrittely on laventunut. Samalla haastamme tiedettä siitä, ettei se tarjoa absoluuttisia totuuksia – joita sen ei ole tarkoituskaan tarjota. Tiedon määrä ei ehkä kuitenkaan ole enää se suurin kysymys, vaan tieteen ja päätöksenteon näkäkulmasta tiedon määrän hallinta ja siitä määrästä oleellisen poimiminen on tärkempää. Keskustelijat kuvailivat ilmastonmuutosta olosuhteena, jossa elämme: olemme sen äärellä, mutta emme vielä tiedä mitä se on, ja mikä on se uusi regiimi, jota kohti olemme menossa. Silti meidän pitäisi löytää rohkeutta tehdä hankaliakin ratkaisuja, löytää tapoja käsitellä asioita ja käydä niistä vuoropuhelua. Taiteen keinojen hyödyntäminen tässä voi olla yksi ratkaisu.

Tilaisuuden päätti johtaja Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta muistuttamalla ilmastonmuutostyön kolmesta tärkeästä elementistä: tiedosta, ajasta ja yhteistyöstä. Näitä kaikkia tarvitsemme, ja niitä pitää kärsivällisesti työstää. Tarvitsemme jokaisen tuottamia pieniä yhteistyön palasia ja aktiivisuutta koota palaset yhteen, jotta Varsinais-Suomesta tehdään ilmastoratkaisujen maakunta.

Lue myös seuraavat artikkelit aiheesta:

Kiitämme kaikkia asiantuntijoitamme sekä läsnä ollutta yleisöä!

Tallenne tilaisuudesta on nähtävissä Varsinais-Suomen liiton Facebook-tilin kautta.

Seminaariaineistot löydät täältä.

Seminaariohjelman löydät täältä.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Varsinais-Suomen liitto, Valonia ja Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanke.

Lisätietoja tilaisuudesta sekä maakuntastrategia- ja kumppanuustyöstä:
erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

Kuvat: Miriam Sewón

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.