Älykkäästi, Varsinais-Suomi! -tilaisuus johdatteli kohti vaikuttavia eurooppalaisia kumppanuuksia

Älykkäästi, Varsinais-Suomi! -tilaisuus esitteli Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa 2018-2021 tunnistetut kolme älykkään erikoistumisen painopistettä ja niihin liittyviä vaikuttamisen paikkoja. Tilaisuuden esitysten tallenteet löytyvät tekstin lopusta ja ovat erityisen hyödyllisiä maakunnan päättäjille ja vaikuttajille, mutta antavat hyvää ja ajankohtaista tietoa kaikille maakunnan kehittämisestä kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestivät 10. helmikuuta 2020 Europe Direct Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen liitto.

Tilaisuuden avannut maakuntajohtaja Kari Häkämies painotti päivän aiheen, sektoreiden välisen kunnianhimoisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön, tärkeyttä. Hän muistutti, että Varsinais-Suomella menee hyvin ja meillä on toimialoja, jotka ovat maailman huipulla. Samanaikaisesti Varsinais-Suomi on kuitenkin Nordregion pohjoismaisten alueiden potentiaalia arvioivalla listalla vain listan puolessa välissä, ja moni suomalainen alue vajaan 70 alueen muodostaman listan häntäpäässä. Työtä on siis jatkettava ja tiivistettävä: maakunnassa pitää jatkossakin panostaa korkeaan osaamiseen ja tieteeseen, ja edelleen vahvistaa niihin liittyvää yhteistyötä.

Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio Varsinais-Suomen liitosta avasi kuulijoille älykkään erikoistumisen käsitettä, sen hyötyjä ja toimintamallia. Kyse on Euroopan unionin politiikkamallista, jossa aluekehitykseen lähdetään erityisesti kilpailukyky- ja kasvunäkökulmasta. Työn tavoitteena on aluiden tulevaisuuden kasvupolkujen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen, jotta kullekin alueelle tärkeisiin teemoihin saadaan rahoitusta ja alueelle houkutellaan investointeja. Älykkään erikoistumisen toimintasuunnitelmat ja siihen liittyvä työ ovat suuressa roolissa jo nyt, mutta niiden rooli tulee vahvistumaan jatkossa muun muassa Euroopan unionin projektirahoituspäätöksissä.

Varsinais-Suomessa kärkinä meriteollisuus, ruokaketjut sekä lääke- ja terveysteknologia

Seuraavaksi tilaisuudessa esiteltiin ajankohtaisia näkökulmia Varsinais-Suomen kolmeen älykkään erikoistumisen painopisteeseen, jotka ovat 1) sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, 2) innovatiiviset ruokaketjut ja 3) lääke- ja terveysteknologia.

Yhteistyöverkosto Teknologiakampus Turun toimintaa esitteli koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen Turun yliopistolta. Teknologiakampus Turku liittyy ensisijaisesti sinisen kasvun ja teollisuuden modernisaation painopisteeseen, mutta tukee kaikkia kolmea. Teknologiakampus Turku rakentaa aluetoimijoiden välille kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä, jonka tarkoitus on vastata erityisesti meri- ja valmistavan teollisuuden kasvaviin tarpeisiin alueella. Tänä vuonna ajankohtaista on muun muassa yhteisen tekniikan tutkimusstrategian laatiminen ja siihen liittyen alueen yritysten tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiotarpeiden kartoittaminen. Pohjoismaiden suurin tutkimuslaitosten ja yritysten yhteenliittymä Allied ICT Finland jatkaa toimintaa osana Teknologiakampus Turkua. Lisäksi parhaillaan käydään neuvotteluja Fraunhofer-yhteistyön tuomisesta Turkuun ja merilogistiikkaan ja tuotantojärjestelmien kehittämiseen liittyvien projekti-instituuttien sijoittumisesta alueelle. Instituutit toisivat merkittävää potentiaalista tukea alueemme yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnalle.

Food Tech Platform Finland -yhteistyön Program Leader Laura Forsman Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta Turun yliopistolta esitteli vuorollaan innovatiivisten ruokaketjujen painopistealaan liittyvää toimintaa. Tarkoitus on yhteistyön ja sektoreiden välisen dialogin kautta sekä erityisesti teknologian tuomin mahdollisuuksin tukea EU:n tavoitteita tulevaisuuden ruokajärjestelmästä, joka huomioi nykyistä paremmin ruokajärjestelmän 1) terveellisyyden ja ravitsemuksellisuuden, 2) ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen, 3) paikalliset yhteisöt ja niiden elinkeinojen toiminnan sekä 4) kiertotalouden ja resurssitehokkuuden. Toimintamalleja ja teknologiaa tätä tavoitetta varten on olemassa paljon. Ongelma on niiden hajanaisuus. Varsinaissuomalaisessa yhteistyössä tarkoitus onkin yhdistää teeman toimijat, pilotoida alueella lokaali ruokajärjestelmä ja käyttää teknologiaa toiminnan mahdollistajana. Ponnistuksessa tarvitaan laaja-alaisen toimijaryhmän mukana oloa ja positiivista vaikuttamista ruoan tuottajien, jalostajien ja kuluttajien tukena.

Kolmatta Varsinais-Suomen painopistettä, lääke- ja terveysteknologia-alaa, sekä sen mahdollisuuksia, kasvun ajureita ja tarpeita esitteli HealthTurku-klusterin johtaja Tero Piispanen Turku Science Parkista. Health Turku on Suomen vahvin terveysalan keskittymä. Varsinais-Suomessa on noin puolet Suomen lääke- ja diagnostiikkateollisuudesta, 75% Suomen lääkeviennistä ja 50% Suomen diagnostiikan viennistä. Sen lisäksi alueeltamme löytyy Suomen suurin ja Pohjois-Euroopassakin merkittävä biologisen lääkekehityksen akateeminen ja teollinen keskittymä. Nyt muutosta ja ratkaisuja tarvittaisiin mm. rahoitusympäristön kehittämisessä. Meiltä puuttuu pääomasijoittajia, jotka tukisivat kaupallisia innovaatioita. Tällä hetkellä innovaatioita ei välttämättä voida kehittää riittävän pitkälle akateemisessa ympäristössä ja yritykset eivät voi riittävän hyvin ottaa aikaisen vaiheen aihioita haltuunsa. Tähän olisi myös suureksi avuksi kansallinen Lääkekehityskeskus, jonka saaminen Turkuun on tärkeää. Lisäksi on tarpeen tukea yritysten kotimaisten referenssien saamista sekä terveysteknologia-alan pk-yritysten vientiponnistuksia. Näissä on suuri potentiaali.

Kohti eurooppalaista strategista innovaatioyhteistyötä ja ekosysteemejä

Tilaisuuden päätti puheenvuorollaan Alison Hunter, Economic and Public Policy Consultancy EPPC -konsulttiyrityksen johtaja, joka avasi laajempaa eurooppalaista näkökulmaa älykkääseen erikoistumiseen.

Älykkään erikoistumisen tarkoitus on lisätä Euroopassa ajattelua, jossa yhteiskunnissa ja poliittisessa keskustelussa huolta herättävät alueiden erot – vahvuudet ja heikkoudet – huomioidaan paremmin. Erojen tunnistamisen kautta tavoitteena on saada alueet ja valtiot työskentelemään paremmin yhdessä ja vahvistamaan koheesiota ja Euroopan kilpailukykyä. Uuden koheesiopolitiikan valmistelun mukaan alueiden täytyy jatkossa mm. yhä paremmin levittää innovaatioitaan ja innovaatioyhteistyötään maantieteellisesti ja alueellisesti sen sijaan, että innovaatioyhteistyö olisi keskitetty joihinkin tiettyihin paikkoihin.

Samalla halutaan kiinnittää huomio EU:n uusiin strategioihin ja aloitteisiin, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal), oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon (Just Transition Fund) ja Euroopan teollisuusstrategiaan (European Industrial Strategy). Se, miten onnistumme näiden toteuttamisessa, vaikuttaa merkittävästi EU:n kilpailukyvyn vahvuuteen. Alueita halutaan aktivoida näihin teemoihin älykkään erikoistumisen kautta. Suuri osa älykkään erikoistumisen yhteistyöstä on vielä alussa, mutta jo nyt on nähtävissä, että se on lisännyt ja tulee lisäämään alueiden välistä innovaatioyhteistyötä.

Yhteistyö voi olla hyvin monenlaista rajat ylittävästä yhteistyöstä monikansalliseen yhteistyöhön ja toisaalta projekteista ekosysteemeihin. Se voi olla datan ja tiedon vaihtoa, projektiyhteistyötä, ohjelmatasoista yhteistyötä, strategista innovaatioyhteistyötä ja jatkossa toivottavasti yhteisen EU-ekosysteemifokuksen vahvistamista. Alueiden välisessä älykkään erikoistumisen kumppanuudessa voidaan tunnistaa eri kehitysvaiheita, joista kehittyneimmät ovat kaupallistamis- tai laajennusvaiheet. Näissä vaiheissa usein kuitenkin törmätään monenlaisiin haasteisiin, muun muassa sellaisten EU-tasoisten rahoitusmekanismien puutteeseen, jotka tukisivat alueiden välistä yhteistyötä, jossa teollisuuden edustajat ovat mukana. Valmistelussa onkin ns. Component 5 -mekanismi, jonka tarkoitus olisi tukea alueiden välisiä innovaatioinvestointeja älykkään erikoistumisen viitekehyksessä. Component 5-mekanismi voisi siis tulla olemassa olevien rahoitusohjelmien rinnalle ja avuksi ns. demonstraatioprojekteihin ja mahdollistaa siirtymisen kaupallistamiseen ja kasvuun, arvoketjujen rakentamiseen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Asiasta ei ole kuitenkaan vielä varmuutta.

Lisätietoja:

  • Erikoissuunnittelija Katri Koivisto, Europe Direct Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen liitto
    etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi ja 0400 251 771
  • Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, Varsinais-Suomen liitto
    etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi ja 040 520 0761

Kuuntele kaikki esitykset kokonaisuudessaan:

 

 

 

 

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.